tiistai 18. elokuuta 2009

Hei, hei, mitä kuuluu??

Ostettiin talo. Muutettiin maalle, takaisin sinne mistä mä olen kotoisin. Pitkään elänyt haave oli löytää kiva koti jossa olis iso tontti, uudehko talo jota ei hirveästi tarvis rempata sekä iso autotalli/puuhatila Miehelle.

Ensin oltiin viikko appilassa ja nyt on kaksi viikkoa ihmetelty uudessa kodissa.



Tää on tosi siisti ja hyvin pidetty talo, mutta mutta. Keltainen ei kuulu mun lempiväreihin ja mua ahdisti alusta asti ajatus meidän harmaasta sohvasta ja keltaisista seinistä vierekkäin.



Siispä nyppimään vaan! On kyllä ehdottomasti veemäisin kaikista remppahommista mitä oon ikinä tehnyt. Äiti sentään kävi auttamassa ja helpottamassa mun urakkaani. Kiitos.



Loppusuoralla mennään olohuoneen ja eteisen kanssa, kohta pääsee maalaamaan.

Ai niin, niistä neuleista. En ole ehtinyt. Yhtään. Edes kaivaa esille. Eilen illalla piti, mutta olikin jo liian pimeää eikä meillä ole vielä lamppuja katossa. Että se siitä. Mutta kyllä mä olen niin onnellinen tästä talosta ja pihasta ja näistä huoneista. Siitä rusakostakin joka juoksee tossa etupihalla. Mietin aina että onkohan se joka kerta se sama vai onko niitä montakin?

9 kommenttia:

Mammutti kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin!
Käsityöt tulee sitten vuorollaan, pian on pimeitä syysiltoja puikkoja heilutella.

Sanni kirjoitti...

Onnea ja mukavia maalauspuuhia!

SatuK kirjoitti...

Mahtavaa, onnea!

kaisa kirjoitti...

Onnea uudelle kodille!

asarum kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin! :)

Karoliina kirjoitti...

Kyllä niitä rusakoita voi olla montakin. Meillä on parhaillaan ollut 6 yhtäaikaa pihalla hyppimässä. Suojatkaa omenapuut hyvin talven varalta. Meillä se unohtui viime talvena ja rusakot popsivat puiden kuoret parempiin suihin ja toinen puu jouduttiin katkaisemaan eikä nyt tee omenia moneen vuoteen.

Laita kaikessa rauhassa paikat kuntoon, on sitten kivempi neuloa sohvan nurkassa.

Onnea uuteen kotiin!

Laura L kirjoitti...

Kiitos kaikille onnitteluista!

Karoliina: Mä en oo nähnyt kerralla kun yhden rusakon, siks aattelinkin josko olis vaan yks. Meillä ei ole omenapuita, ainakaan vielä. Mies väittää että se rusakko syö joka ilta mun vattuja tuolla pensaassa. =) Niitä meillä kyllä piisaa..

Virpi kirjoitti...

Jopas jotakin, paljon onnea uuteen kotiin! Odotellaan kuvia uudesta miljööstä sitten, kun saatte huokaista.

Ihan mun unelma olis kyllä pimeät syysillat omassa talossa teekupposen ja kutimen kanssa. Toivottavasti teillä on lämmintä siellä!

PS. Tarttee varmaan itekin selättää tää kesän jatkunut blogitauko :)

KESÄN LAPSI kirjoitti...

Heh, mä olen kamalasti myöhässä, mutta haluan toivottaa onnea uuteen kotiinne. ;O) Mahtavaa kun saavuttaa unelmansa.

Kyllä niitä puikkoja ehdit vielä kilisytellä. Ties vaikka takkatulen ääressä tai kesällä pihakeinussa ;O)