Paljon asiaa

Kerrottavaa on paljon, valmista ei yhtään.

Tilasin ihan Eglannista asti lankaa, että varmasti saisin tehtyä sellasen neuleen jota tulis käytettyä. Kauheella innolla neuloinkin.



Koko ajan vähän oli sellanen kutina, että tuleeko liian iso.. Sovitinkin monta kertaa. Kumma juttu, ettei voi ajoissa lopettaa ja purkaa vaan pitää posottaa kahta kovempaa eteenpäin. Vähän niin ku silmät kiinni ja odottaa koska kolahtaa.



Ei se kuvissa niin hullun isolle näytä. (Noi tavarat muuten tuolta taustalta on jo onneks kannettu varastoon..) Kolme viikkoa mietin, että pitäiskö purkaa. Kaivoin kaapista sopivan neuleen ja vertasin.



Kerättiin vähän rohkeutta ja purettiin. Nyt odotellaan uutta inspiraatiota.

Sitte oli täällä Turussa käsityömessut. Mä oon joskus pettynyt siellä pahasti kun ei ollut ihan sitä mitä mä odotin. Nyt en odottanut mitään. Noh, vähän kun maksais 12 euroo siitä että saa mennä ostoksille. Mä olisin kaivannut enemmän uusia tekniikoita ja lankoja ja jotain sen sellaista. Siellä tehtiin vieläkin niitä samoja paperinarukukkia joita oli jo kaksi vuotta sitten.. =) Onneksi Tapio pelasti päivän.



Dropsin Alpacaa, mulla on sitä jemmassa muitakin värejä ja ajatus jonkinlaisesta raitatakista elää.

Trekking Hand Art, kauniit värit ja teki vaan mieli ostaa se. (Oli sitä paitsi tarjouksessa).

Araucania Ranco Multy, ihan mun värit ja seki oli tarjouksessa. Lisäks sitä on niin moni kehunut, että oli ihan pakko.



Samalta Tapiolta tuli myös seuraavat langat, Sisu sukkiin ja muut kevätpipoihin. Odottaa nekin inspiraatiota. Sain muuten mun työkaverinkin haksahtamaan nettikauppaan, yhdessä noita tilattiin ja varmaan tunti meni puhelimessa siellä sivuilla hengaillessa.

Siitä asti kun näin Tikrun Trysterot, on mun pitänyt tehdä sellaset. Ei sitten ollut mitään kivaa lankaa kun niitä oli pakko alottaa joten pieleen menee. Eka sukka melkein valmis, mutta mutta.. Väri on ei yhtään mun, en ikinä käyttäis noita. Eikä tuu mieleen ketään tutuista jolle noi vois antaa. Taas itketään ja puretaan.

Paitsi jos joku ihan ehdottomasti tykkää noista ja haluis ne, niin voisin neuloa ne ja vaihtaa johonkin. Lankaan, sukkiin, lapasiin, ihan mihin vaan? Mulla on kapea nro 37 jalka. Sellaseen vois olla aika sopivat.



Sitten ihan puun takaa iski lyhythihaisen takin ohje. Onneksi on tota lankaa tullut jemmattua ennenkin, onpa sitten mistä ottaa.



Jospa seuraavaksi taas jotain valmista. Tällä menolla aika epätodennäköistä, mutta ainahan voi kertoa mitä kaikkea on purkanut.

Pipotuttaa

Mun paljon pidetty Lina-pipo on saanut ihan hirveesti kehuja.

Työkaveri on sitä useemman kerran ihastellut ja pyysi itselleen samanlaista. Lankavalinta oli aika kiva, en olis ikinä itse ton väristä valinnut, mutta kun sitä neuloin niin oikeestaan se alkoi näyttää aika hyvälle. Mieskin kysyi langan nähtyään, että "taasko sä teet jollekin pikkutytölle?". En, on se jo jotain 21.



Malli: Lina-Pipo
Lanka: 7 veljestä 80 g
Puikot: 3,5 mm
Muistiin: Silmukoita 120, mallikerran toistoja yhteensä neljä

Äiti, älä kato tästä alaspäin ellei ole jo maanantai-ilta. =)

On sellaisia ohjeita joilta ei saa rauhaa ennenkun ne on tehnyt. Sitten kun tätä tein niin tuli vähän sellanen plääh, että tässäkö se nyt oli. Ihan kiva, mutta aavistuksen tylsä tehdä. Kaunis se on kumminkin.



Malli: Koolhaas
Lanka: 7 veljestä 53 g
Puikot: Joustin 3 mm, muuten 3,5 mm
Muistiin: Silmukoita 112, mallikerran toistoja neljä

Seuraavaksi pitäis varmaan alkaa suunnitella kevätpipoja. Töihin kävellessä kun alkaa tulla hiki.

Raitoja

Muistatteko mut? Hengissä ollaan. Ja neulottukin on. Yksi isompikin juttu oli melkein valmis, kunnes tuli purkuhommia. Nyt kun oon sitä pohtinut ja kattellut niin pohdin vielä vähän, että pitäiskö purkaa ihan kokonaan ja tehdä yksi koko pienempi. No, aika näyttää. Kun ei kerran jaksa käyttää aivojaan, tässä tulokset.

Kummipojalle toiveesta peruspipo. Ruskeaa ja vihreää piti olla. Tässä poseerauskuva jossa käsketään hymyillä.



Lankana on seiskaveikkajämät. Punnittu on mutta ei mitään muistikuvia paljonko se painoi. Pistin silmukkaluvunkin ylös, mutta siitäkään lapusta ei ole enää havaintoja, kuitenkin sunnilleen 90.

Sitten alkoikin jo ahdistaa olla kuvattavana. Ja pipokin kutittaa, eikä sitä voi käyttää. "Voitko tehdä mulle uuden pipon?" "Sellasen mikä ei oo villaa?"



Työkaverin kanssa on tehty vaihtokauppoja. Neuloin hänen tytölleen sukat kun edelliset on ollut niin kovassa käytössä, että kuluu kohta puhki. Ihan perusperussukka. Novita Nalle ja silmukoita 52. Koko on toivottavasti 34.



Tässä taas todiste, että päässä on naksahtanut joskus muinoin ja kovin kun oon mennyt tota kamalaa kirjavaa lankaa ostamaan. Vähän turhan äklöpinkkiä mun makuun, mutta tossa mustan kaverina ihan ok. Ikävä kyllä sitä on jäljellä vielä 120 g, että parit kolmet raitasukat vielä sais tehtyä..

Ihan hyvä

Viimeks vähän lupailin, että edellinen takki pitää tehdä valmiiks ennen kun saa uusia isompia juttuja alottaa. Kiitos taitoluistelun EM-kisojen, tässä olis.



Siinä pitäis olla shaalikaulus, ja onkin. Mutta ei se näy tuolta tukan alta. Vaikka sanoin Miehelle, että kaulustakin pitää kuvata. =) Ja olkapäät römpsöttää.



Tähän olis kuulunut tehdä vyö, mutta mä vihaan vöitä. Niimpä sitten ihan summissa tein yhden napinläven. Vähän olis ehkä saanut olla alempana, mutta mitäs pienistä.



Malli: Moda 5/2008, nro 31
Lanka: 7 veljestä 630 g
Puikot: Joustin 3,5 mm, muuten 4 mm



Takki on tosi lämmin. Eikä sitä yhtään helpota se, että se kutittaa ilman pitkähihaista aluspaitaa. Ja vielä sekin, että aluspaidan pitää olla poolo ettei niska kutia. Ehkä sillee keväällä takkina tai sitten tosi kovalla pakkasella vähän ohuemman toppatakin alla.



Nyt sitten vähän herkumpien lankojen pariin.. Toivottavasti seuraava isompi neule ei kutita tai mä alan itkee.

Uusinta

Äiti tilasi uuden pipon jo joskus ties koska. Mutta ei sitä aina pysty ihan heti eikä edes samana vuonna.. Nyt kuitenkin tuli sopivasti inspiraatio tehdä uusinta aikasemminkin tekemästäni Shediristä. Jäi silloin kaivelemaan kun siitä tuli niin iso. Lahjoitin sen edellisen työkaverilleni jolla on iso pää (anteeks!) ja se onkin sitä pitänyt paljon. Ei se hukkaan mennyt, mutta kuitenkin harmitti.

Nyt vahingosta viisastuneena loin vaan 112 silmukkaa. Toistin mallikertaa vaan kolme kertaa ja aloitin kavennukset, äiti sitä paitsi toivoi aika matalaa pipoa. Kun edelleen siitä tuntui tulevan vähän turhan korkea niin jätin viimeisten kavennuskerrosten väliltä välikerroksia pois. Näin siitä tuli oikein hyvä!



Malli: Shedir (pdf), (Ravelry)
Lanka: 7 veljestä 60 g
Puikot: Joustin 3 mm, muuten 3,5 mm

Jotenkin tykkään tästä mallista niin paljon. Tekis vielä mieli tehdä itsellekin, mutta ehkä etsin jonkun muun kivan pipomallin. Vaikka yhtään pipoa en tarvitse, en muutenkaan ehdi niitä kaikkia käyttää.

Nyt kuitenkin pitää neuloa loppuun palmikkotakki jonka aloitin jo joskus syksyllä. Tilattuna on meinaan uusia ihania lankoja kahta isompaa juttua varten. Eikä mitään isoja voi aloittaa ennen kun on vanhat valmiina. Tein myös vähän vaihtokauppaa joten sukkiakin pitäis tehdä..

Mikä on kun ei taidot riitä..

Hah hah. Tää pipo on viikon vitsi. Meni sitte kaikki niin pieleen kun mennä vaan voi. Sitä paitsi tässä syy miksi en tee enempää kirjoneuleita. Hah.

Ensinnäkin toi provisional cast on (eka kerta) sujus ihan hyvin siihen asti kunnes poistin sen apulangan. Luontireuna purkaantui! What?! Päätelmä oli, että en vaan osaa ja loin tavallisesti silmukat ja siitä sitte posotin eteenpäin.

Pipo oli valmis ja luin sitten sitä ohjetta, että poimi luontireunan silmukat ja poista apulanka. Just. Pitäiskö ehkä vähän keskittyy ohjeeseen siinä kohtaa kun on into piukassa alottamassa jotain?



Malli: We call them pirates (ravelry)
Lanka: 7 veljestä 79 g
Puikot: 3,5 mm

Tästä tuli tosi iso, menee Miehellekin. Vaikka en sitä alareunaa sitten neulonutkaan niin kun piti niin silti piti kääntää sitä nurjalle kaks senttiä. Menee nyttenkin vähän silmille. Fiilis on se, että tulipa tehtyä ja todettua taas että kirjoneule ei ole mua varten. Ihailen niitä jotka sen taitaa.

Sen verran on kunnianhimoa mukana tässä harrastuksessa, että en halua julkisesti kulkea minkään sellaisen asusteen kanssa mihin en ole itse tyytyväinen. Ehkä joskus pimeässä voi pitää tai sitten mies saa laittaa ton tallille kun makaa auton alla öljyssä. Mun päässä sitä ei tulla julkisilla paikoilla näkemään.

Uutta settii

Mulla olis uus setti valmiina. Eipä siinä kauaa mennyt kun vaan pisti toimeksi.

Pipo valmistui jo viime vuonna, mutta en sitten löytänyt mieleistä mallia lapasille joten urakka seisoi. Pipo oli kyllä sellanen yhden illan homma, tosi kiva ja yksinkertainen malli. Tästä tykkään.



Malli: Karkauspäivän pipo
Lanka: Novita Mambo 86 g
Puikot: Resorissa 6 mm, muuten 7 mm

Lapaset oli ihan yhtä nopee tehdä kun toi pipokin, mutta sitä oikeaa mallia ei meinannut millään löytyä. Yhtäkkiä se vaan oli siinä ja sit pitiki jo alottaa tekemään.



Malli: Kalanruotolapaset
Lanka: Novita Mambo 86 g
Puikot: Resorissa 5 mm, muuten 6 mm

Oisin voinu tehdä tällä mallilla piponkin, mutta kun oli jo toi palmikkopipo tehtynä niin en sitä enää viitsinyt purkaa. Kovin oon tyytyväinen molempiin. Kuvat on otettu sisällä vaikka ulkonakin on ollut hyviä kuvauskelejä. Kiitos vaan kolmivuorotyölle siitä, että ei paljon olla Miehen kanssa samaan valoisaan aikaan kotona.

Vielä perustumput herralle seitsemän vuotta. Soitti ihan itse ja kysyi tekisinkö hänelle lapaset. Ne sitten vielä eilen illalla rutistin valmiiksi.



Malli: Perustumput (oma?)
Lanka: Novita Isoveli 57 g
Puikot: Resorissa 4 mm, muuten 5 mm
Muistiin: Silmukoita 30

Koska on uusi vuosi, niin tässä julkisesti nyt ilmoitan, että en osta enää Novitan lankoja. On aika siirtyä kokeilemaan uusia juttuja. Sitä Novitaa täällä kyllä tulee neulottua vielä paljon jos meinaan varastoa tyhjentää, ne ei ikävä kyllä hetkeen lopu.